Raskaus ja juoksu: Saako raskaana ollessa juosta?

13.11.202430.9.2024 kirjoittaja suhkmama

Mihin saakka raskausaikana saa juosta?

Ammattilaisen näkökulmasta on mahtava nähdä, että asiakkaat löytävät äitiysfysioterapian vastaanotolle yhä useammin jo raskauden alkuvaiheessa. Vastaanotolla raskauden aikainen liikunta puhuttaa usein, ja asiakkaat kokevat olevansa hyvin erilaisten ohjeiden ja suositusten varassa. Moni odottaja tietää kyllä, että liikuntaa kannustetaan jatkettavan läpi raskauden. Mutta millaista liikkumisen tulisi olla, jotta se tukee hyvinvointia ja raskauden etenemistä, eikä aiheuta haittaa sikiölle tai äidille?

Äitiysfysioterapian tavoitteena raskausaikana on neuvoa ja tukea odottajia jatkamaan monipuolista liikuntaa sekä tarjota apua erilaisten kiputilojen helpottamiseksi. Tässä artikkelissa pureudumme tarkemmin raskauden aikaiseen iskuttavaan liikuntaan kuten juoksu ja muut vastaavat juoksua tai äkillisiä suunnanmuutoksia sisältävät lajit, kuten monet pallopelit. Olisiko järkevää jättää juoksu pois raskausajan treeniohjelmasta ja tehdä jotain muuta? Missä vaiheessa raskautta harjoittelua kannattaa ryhtyä muokkaamaan ja miksi?

Miten iskuttava liikunta kuormittaa kehoa?

Ammattilaisen tehtävänä on antaa mahdollisimman paljon tietoa ja realistinen kuva niistä riskeistä, jotka liittyvät raskauden aikaiseen liikuntaan ja iskuttavaan liikuntaan, kuten juoksuun. Asiakkaan aiempi liikuntatausta ja -tottumukset käydään läpi ensikäynnillä. Näiden lisäksi harjoittelun ohjeistuksessa otetaan huomioon mm. harrastaako asiakas omaa lajiaan omaksi ilokseen ja silloin tällöin vai onko kyseessä urheilija. Varsinkin silloin kun asiakkaana on kilpaurheilija, pureudutaan hyötyjen ja mahdollisten haittojen puntarointiin huolella.

Kun jalka iskeytyy maahan esimerkiksi juostessa, alustasta välittyvä voima on jopa 4–5 kertainen juoksijan omaan kehonpainoon verrattuna. Raskauden edetessä kehonpaino nousee, mikä jo itsessään lisää alaraajojen kuormitusta. Lisäksi kasvava vatsa muuttaa suhteellisen nopeassa aikataulussa kehon painopistettä, mikä puolestaan aiheuttaa usein haasteita tasapainon säilymisessä.

Odottavan liikunta — Liikunta on yleinen puheenaihe äitiysfysioterapeutin vastaanotolla.

Vaikka juoksu tuntuisi hyvältä lenkin aikana ja sen jälkeen, kehon rakenteille kuormitus on merkittävästi suurempi kuin monissa muissa lajeissa. Äkillisiä suunnanmuutoksia tai lyöntejä vaativat lajit, kuten padel tai tennis, puolestaan kuormittavat juoksuaskeleen lisäksi lantionpohjan rakenteita, sillä niissä vatsaontelon paine nousee äkillisen liikkeen seurauksena. Tällöin lantionpohjan rakenteissa tulisi olla riittävästi reaktiokykyä vastata tähän paineen nousuun nopeasti, jotta ei synny lantionpohjan toimintahäiriöitä kuten virtsankarkailua.

Riskien ottaminen on osa kilpaurheilua

Harrastejuoksijan on usein helpompi valita vähemmän kuormittavia lajeja raskausajalle kuin tavoitteellisen kilpaurheilijan. Aina kun puhutaan (kilpa)urheilusta ja (kilpa)urheilijan treenaamisesta, ollaan erilaisten riskien kanssa tekemisissä. On siis puntaroitava millaisia riskejä asiakas itse valmis ottamaan ja millaisia ei.

Kaiken sen tiedon valossa, jota pystymme äitiysfysioterapiassa jakamaan, on arvioitava haluaako asiakas treenata silläkin riskillä, että jotain ongelmia mahdollisesti tulee, vai haluaako hän treenata riskittömästi? Lopullisen päätöksen tekee tietysti aina asiakas itse.

Ei siis ole olemassa mitään tiettyä raskausviikkoa, jonka jälkeen on suositeltavaa pitää juoksutaukoa. Ja juuri tämän vuoksi vastauskaan ei ole niin simppeli ja yksiselitteinen. Raskaana oleva pystyykyllä useinkin juoksemaan läpi raskauden, mutta onko se kuinka järkeväävoi olla parempi kysymys.

Raskaus muuttaa kehoa

Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika on lopulta hyvin lyhyt, mutta aiheuttaa väistämättä muutoksia kehossa. Vatsan kasvaessa suorien vatsalihasten reunat siirtyvät kohti kylkiä tehden tilaa kasvavalle kohdulle. Samalla suorien vatsalihasten välissä oleva valkoinen jännesauma Linea alba venyy, ja vatsan puoleisten rakenteiden tukea on haastavampaa pitää yllä. Raskauden aikaisista kehon muutoksista johtuen lisääntyy riski siihen, että juoksun seurauksena syntyisi esimerkiksi pysyvä lantionpohjan laskeuma tai vatsan seinämien venyttyminen. Niiden mahdolliseen syntyyn vaikuttaa todella moni eri tekijä, kuten kudostyyppi, hormonitoiminta, vatsaontelon paine, pallean kireys, juoksuasento, liikuntatausta, lihasepätasapaino, alaraajojen voima, nilkan liikkuvuus, stressi, vireystila ja se, monesko raskaus on kyseessä.

Riski erilaisten synnytysvaurioiden syntyyn on olemassa myös ilman raskauden aikaista juoksuharjoittelua. Riskejä voidaan pienentää treenaamalla loppuraskauden ajan fiksusti ja valmistautumalla synnytykseen. Lisäksi harjoittelulla voidaan nopeuttaa synnytyksestä palautumista ja juoksun pariin palaamista synnytyksen jälkeen.

Miten juoksijan kannattaa harjoitella raskausaikana?

Varsinkin aktiiviurheilijoille juoksu on usein merkittävä ja tärkeä asia, jonka pois jättäminen nostaa pintaan voimakkaita tunteita. Äitiysfysioterapian tarkoitus onkin tarjota asiakkaalle kaikkia niitä keinoja, joiden avulla harjoittelu on turvallista ja järkevää aina synnytykseen saakka.

Loppuraskauden aikana on valtavan paljon erilaisia harjoitteita, joita voidaan jatkaa ja joilla voidaan tukea juoksukunnon ylläpitoa fiksusti ja riskittömästi. Riskitön tapa treenata on tukea loppuraskauden ajan kaikkia niitä kehon elementtejä, joita tarvitaan juoksussa, mutta pitää taukoa iskuttavasta harjoittelusta eli itse juoksemisesta.

Liikuntaa raskaana ollessa — Liikunta on tärkeä osa raskausaikaa.

Tukevia liikkeitä ja harjoitteita raskausaikaan ovat mm.

Pohkeiden voima
Lähentäjien voima
Yläselän voima
Kaulan lihasten voima (niskan työ seinää vasten)
Kylkien avaus ja hyvä liikkuvuuden ylläpito
Palleahengitys
Polven ojennus
Nilkkojen liikkuvuus ja hallinnan harjoitteet
Lantion asennon hallinta ja pakaralihasten voima eri alkuasennoissa
Alaselän sekä lanneselkäkalvon rentous ja liikkuvuuden ylläpito
Rintarangan kierrot
Lonkkien, lähentäjien ja rintakehän liikkuvuuden ylläpito
Lantionpohjan harjoittelu, hallinta ja rentoutus

Hyvää aerobista treeniä raskausaikana ovat mm.

Crosstraining
Pyöräily (nosta ohjaustankoa tarvittaessa)
Uinti
Porraskävely

On lopulta mahdotonta täysin varmaksi sanoa, jättääkö juoksuharjoittelun jatkaminen raskausaikana kehoon pysyviä muutoksia vai ei. Tärkeintä on, että asiakkaalla on aiheesta mahdollisimman paljon oikeaa tietoa, jonka pohjalta hän voi itse punnita sitä, millaisia riskejä on tarpeellista ottaa.

SUHK Mamalta löydät odottajille suunnatut pienryhmät, joissa jatkat liikuntaa turvallisesti läpi raskauden. Tarjolla on äitiyspilatesta sekä voima- ja kehonhuoltokursseja äitiysliikuntaan erikoistuneen ammattilaisen ohjaamana. Tunnit pidetään Espoon Niittykummussa sekä Suomenojalla.

Äitiysfysioterapian käynnille olet tervetullut missä tahansa vaiheessa oman naiseutesi polkua, myös ongelmatilanteita ennaltaehkäisevästi!

Terhi Antikainen, SUHK Mama Suomenoja

Äitiysfysioterapeutti

Lantionpohjan fysioterapeutti

Personal Trainer

Sektioarven parantuminen ja hoitaminen

9.9.20245.6.2024 kirjoittaja suhkmama

Sektioarven hoito

Sektiolla eli keisarileikkauksella syntyy Suomessa vuosittain hieman alle 20 % lapsista. Sektio voi olla elektiivinen eli suunniteltu sektio, kiireellinen sektio tai hätäsektio.

Sektio on iso avoleikkaus, josta toipumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Keisarileikkauksessa läpäistään ihon lisäksi faskia eli lihaskalvo kolmessa eri kerroksessa, jotta vauva saadaan nostettua ulos kohdusta.

Arven synty saattaa nostattaa monenlaisia tunteita, ja ensimmäisten viikkojen aikana arven hoito voikin olla vain arven katsomista sekä lempeää tutustumista arpialueeseen. Sektioarpea voi ja kannattaa hoitaa, jolloin se parantuu mahdollisimman hyvin ja aiheuttaa myöhemmin vähemmän kiristystä, tunnottomuutta ja kehon toiminnan haasteita.

Tulehdusvaiheen ja haavan sulkeutumisen jälkeen voi hyödyntää äitiysfysioterapeutin erityisosaamista arpikudoksen hoitamisessa, arpeen liittyvien tunteiden käsittelyssä sekä äidin ohjaamisessa kohti toipumista. Tästä artikkelista löydät tietoa, apua ja tukea sektiosta toipumiseen.

Miten sektioarpea tulisi käsitellä?

Mahdollisimman hyvä arven parantuminen voi ennaltaehkäistä kipuja kehossa, sillä faskialinjan kautta kipu voi heijastua laajalle alueelle. Arven käsittely kauempaa kuin leikkaushaavan kohdalta voi helpottaa arven parantumista ilman kiinnikkeitä ja säilyttää näin faskiaketjun toimintaa mahdollisimman normaalina leikkauksen jälkeen.

Hoidon tavoitteena on vähentää turvotusta ja kipua sekä helpottaa kudosten liukumista suhteessa toisiinsa. Liikehoidolla ja käsittelyllä pyritään vaikuttamaan alavatsan ja lantionpohjan lihasten tunnistamisvaikeuteen ja sitä kautta vaikeuteen aktivoida kyseistä aluetta. Tuntopuutoksissa apuna voidaan käyttää karkealla pyyhkeellä napakkaa käsittelyä arven yläpuolelta.

Laajat, syvät hengitykset lisäävät liikettä myös arvessa, joten niitä kannattaa tehdä alusta alkaen. Hengitysharjoituksissa kädet voi nostaa pään yläpuolelle, jotta arven puoli pääsee joustamaan mahdollisimman laajasti sisään ja uloshengityksen aikana.

Arpikudoksen parantuminen

Arven tulehdusvaihe kestää 0–3 päivää arven synnystä, ja silloin arven päällä pidetään tukiteippiä. Arven päät voivat aluksi aristaa, kun sinne tehdään ommelten solmut. Kaikki ompeleet ovat yleensä sulavia. Alkuvaiheessa arpi on usein väriltään liila, ympäröivät alueet voivat kerätä voimakkaasti kudosnestettä ja alue voi tuntua pöhöttyneeltä sekä arpi paksulta.

Arven uudismuodostumisen vaihe kestää muutamasta päivästä kolmeen viikkoon, minkä jälkeen alkaa arven kypsymisvaihe. Vastaanotolla tutkitaan arpikudoksen sekä ympäröivien kudosten pehmeyttä ja joustoa eri suunnista sekä tarkkaillaan väriä ja seurataan tuntojen palautumista.

Sektioarven käsittely saattaa aiheuttaa tuntemuksia kaulalla ja rintakehällä johtuen faskiaalisista yhteyksistä. Parantuessaan arpikudos kuivuu ja hilseilee herkästi, minkä vuoksi ennen arpikudoskäsittelyä on hyvä juoda runsaasti vettä. Terve, parantunut arpi on vaalea ja ihon tasalla.

Äitiysfysioterapeutti käsittelee sektioarpea.

Äitiysfysioterapiassa voidaan aluksi keskittyä arven hoitoon ja parantumiseen, ja ottaa myöhemmin huomioon lantionpohjan ja keskivartalon palautuminen laajemmin.

Hoidon eteneminen paranemisvaiheiden mukaan:

3 päivää – 3 vkoa sektiosta: Äitiysfysioterapiassa käsitellään ympäröiviä kudoksia faskiaalisesti kauempaa arvesta ja annetaan liikeharjoitteita äidille kotona tehtäväksi. LymphaTouch-alipainehoidolla voidaan lievittää kipua vähentämällä leikkauksen jälkeistä turvotusta kauempaa arvesta.

3–6 viikkoa sektiosta: Äitiysfysioterapiassa arven havainnointi ja tutkiminen, kevyt käsittely arpeen päin, liikeharjoitteiden ohjaus sekä arven käsittelyn ohjeistus kotona tehtäväksi. LymphaTouch-alipainehoidolla voidaan lievittää kipua ja parantaa arven aineenvaihduntaa kevyesti arven päältä ja ympäriltä hoitaen.

6–52 viikkoa sektiosta: Äitiysfysioterapiassa käsittely ja hoito arven päältä hyödyntäen tärinää ja alipainehoitoa. Tärinä pehmentää arpea, lisää verenkiertoa arpikudoksen alueella ja tukee siten kudosten uusiutumista. Lisäksi asiakas saa kotiohjeet käsittelylle sekä ohjauksen liikunnan pariin vähitellen, arven paraneminen huomioiden.

LymphaTouch alipainehoito

Äitiysfysioterapiassa voidaan hyödyntää LymphaTouch-alipainehoitoa ja mekaanista värinää pehmentämään arpea, lisäämään arven joustavuutta sekä vähentämään kudoskiinnikkeitä. Laitteella aktivoidaan lymfajärjestelmää ja siirretään kudosneste kehon omassa järjestelmässä eteenpäin lievittäen kipua leikkausalueella.

Hoito edistää haavan paranemista ja se voidaan aloittaa jo leikkauspäivänä. Hoito tuntuu asiakkaasta usein miellyttävältä ja kivuttomalta, ja sitä pystytään tekemään arven päältä jo ennen manuaalista, käsin tehtävää hoitoa. Hoidolla saadaan yleensä hyviä tuloksia jo yhdelläkin hoitokerralla.

Asiakkaiden kokemuksia LymphaTouch-hoidosta:

”Käsittely oli todella miellyttävää ja tuntui, että jotain tapahtui heti!”

”Miellyttävä hoito jo varhaisessa vaiheessa, kun käsin tehty käsittely tuntui vielä kivuliaalta.”

”Kävin äitiysfysioterapiassa 4 viikkoa sektion jälkeen. Kotiohjeiden lisäksi hoidossa käytettiin LymphaTouch-alipainehoitoa sekä värinää. Arvessa tuntui pientä kihelmöintiä hoidon jälkeen ja viikko hoidosta olo oli super hyvä!”

”Leikkausarven päällä ollut ”röllykkä” hävisi muutaman hoitokerran jälkeen. Turvotuksen poistuessa hävisi myös kipu.”

Arven hoidossa voidaan jo varhain helpottaa asiakkaan oloa monin tavoin. Samalla on hyvä muistaa, että liian vanhaa arpea käsittelylle ja hoidolle ei ole. SUHK Maman fysioterapeutit ja osteopaatit tekevät LymphaTouch-alipainehoitoa muun hoidon yhteydessä.

Sektioarven liikehoito kotona

Ensivaiheessa on tärkeää nousta liikkeelle sängystä. Nousu on hyvä tehdä kyljen kautta käsillä tukien ja tarvittavan kipulääkityksen turvin. Seistessä kehon ojentautumiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, vaikka kävely olisikin vielä rauhallista. Leikkaus saattaa aiheuttaa turvotuksen lisäksi ummetusta ja vatsan toiminnan haasteita, joihin pystyasento ja liikkeelle lähtö tuo helpotusta.

Äitiysfysioterapiassa voidaan antaa arven kotihoitoon ohjeita jo ensimmäisten viikkojen aikana. Mitä nopeammin lempeä liikeharjoittelu aloitetaan, sitä nopeammin vointi usein kohenee. Liikeharjoittelu voidaan aloittaa ensimmäisten viikkojen aikana leikkauksen jälkeen. Sopiva liikkeiden kesto ja määrä on helpompi tunnistaa siinä vaiheessa, kun kipulääkitystä on vähennetty.

Lantion kallistus eteen ja taakse koukkuselinmakuulla.
Lantiokello molempiin suuntiin koukkuselinmakuulla.
Tuulilasinpyyhkijät – polvien kallistus puolelta toiselle. Lopuksi jää lonkan avaukseen (voi lisätä sormin liu’utuksen arpeen päin)
Lantion laatikkonosto koukkuselinmakuulla.

Voit tehdä noin 20 toistoa per liike – päivittäin tai joka toinen päivä.

Sektioarven käsittely kotona

Arven käsittely kotona voidaan aloittaa noin 3–6 viikkoa arven synnystä. Passiivisen tarkastelun jälkeen käsittelyä tehdään aina aluksi arpeen päin, pikkuhiljaa kevyesti arven päältä ja vasta myöhemmin arvesta poispäin. Käsittelyä on hyvä tehdä aluksi ilman rasvaa, jotta kudokseen saadaan tarvittava kitka. Käsittelyn voi aina päättää hyvään arven rasvaamiseen.

Tärkeää on aloittaa kevyellä voimakkuudella ja tarkkailla käsittelyn jälkeisiä tuntemuksia vielä seuraavana päivänä. Voimakkuutta voi nostaa viikoittain, mikäli voimakasta kipua ei synny, ja arven alue tuntuu hyvältä.

Sektioarven käsittely — Sektioarpea voi käsitellä rullausotteella.

Ohjeita arven käsittelyyn:

Aluksi kevyt käsittely arven ylä- ja alapuolelta arpeen päin. Sormen päillä pieni paine ja liike edestakaisin sekä pieni työntö arpeen päin.

Kevyt paine sormenpäillä arven päältä ja pyöritykset sormet paikoillaan.

Kevyt paine sormenpäillä arven päältä ja liu’utus sivuttain molempiin suuntiin.

Sormet arven molemmin puolin ja kevyt nosto.

Jatka nostaen arpea molemmin puolin ja liu’uta sivulta sivulle.

Arven rullausote molemmilta puolilta.

Apua muuttuneen seksuaalisuuden kohtaamiseen

Arven hoidossa on syytä kiinnittää fyysisen hoitamisen lisäksi myös arpeen liittyviin tunteisiin. Keisarileikkauksen jälkeen arpi tulee olemaan pysyvä osa kehoa. On täysin normaalia, jos omaan arpeen ei halua koskea tai sen käsittely tuntuu vaikealta. Alkuvaiheessa voi myös käydä niin, että vastaanotolla kaikki vaikuttaa olevan hyvin ja äiti on reipas ja aktiivinen oman hoidon suhteen, mutta tunteet nousevat myöhemmin pintaan tai arven käsittely aiheuttaa huonovointisuutta. Tällöin on mahdollista tulla vastaanotolle kumppanin tai jonkun läheisen kanssa, ja arven hoitoa voidaan käydä läpi yhdessä asiakkaan niin toivoessa.

Sektion jälkeen oma keho on muuttunut ja muovautunut nopeasti lyhyessä ajassa aina raskausvatsan pyöristymisestä synnytyksen jälkeiseen tilaan, ja aivot eivät välttämättä pysy tässä nopeassa muutosten tahdissa mukana. Muutokset omassa kehonkuvassa on tärkeä huomioida toipumisessa, ja antaa pintaan nouseville tunteille tarpeeksi tilaa ja aikaa. Synnytyksen jälkeisen seksin suhteen herää usein pohdintoja, joista voi hyvin puhua myös äitiysfysioterapian vastaanotolla, ja saada apua vaikkapa tunnottomuuden haasteisiin.

Synnytys ja perheen perustaminen tuovat usein isoja muutoksia myös arkeen ja parisuhteeseen. Tukea ja apua kannattaa hakea seksuaalineuvonnasta tai seksuaaliterapiasta mieluummin aiemmin kuin liian myöhään.

Terhi Antikainen, Naisten terveyteen erikoistunut äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti. SUHK Mama Suomenoja.

Varaa aika äitiysfysioterapiaan tai kysy lisätietoja sähköpostitse mama@suhk.fi

Kärsitkö lantionpohjan kivusta?

9.9.20246.4.2023 kirjoittaja suhkmama

Lantionpohjan alueella esiintyvä kipu voi olla koko kehoa lamaannuttavaa. Naisilla kipu voi alkaa kuukausittain toistuvana kuukautiskipuna jo nuorena. Kivun toistuessa usein, se voi kroonistua herkästi ja kipukynnys madaltua. Lantionpohjan kivun taustalla esiintyviä gynekologisia sairauksia taas voivat olla muun muassa endometrioosi, vulvodynia, vestibulodynia tai vaginismi sekä erilaiset suolistosairaudet (IBS). Yhdyntäkivun esiintyvyyden on raportoitu olevan eri tutkimusten mukaan 13-34% nuoremmissa ja 6,5-45% vanhemmissa asiakasryhmissä. Kivun aistiminen ja kokemus on aina kokonaisuus, jonka taustalla voi olla erilaisia biologisia ja lääketieteellisiä syitä, sekä yksilön psykologinen kokemus yhdistettynä sosiaalisiin tekijöihin.

Millaisia kipuoireita lantionpohjan alueella voi esiintyä?

Naisilla lantionpohjan läpi kulkevat peräaukko, virtsaputki ja emätin eli pelkästään jo anatominen rakenne lisää naisten alttiutta lantionpohjan toiminnan häiriöille. Ylijännittyneet lantionpohjan lihakset voivat johtaa lantionpohjan oireisiin, kuten virtsaamisen tai ulostamisen vaikeuteen sekä yhdyntäkipuihin. Virtsarakko tai suolisto voi olla vaikea tyhjentää, kun lantionpohja ei rentoudu wc käynnilläkään. Näillä kaikilla oireilla on merkittävä rooli jokapäiväisessä elämässä sekä arjen hyvinvoinnissa. Lantionpohjan lihasten jännittyneisyys voi johtaa siihen, että lantionpohja ei kykene reagoimaan muuttuvaan vatsaontelon paineeseen, jonka seuraksena esimerkiksi virtsa karkaa.

Seksuaaliterveys on tärkeä osa meidän jokaisen henkilökohtaista hyvinvointia. Lantionpohjan kipu ja pitkään jatkunut jännitystila voivat johtaa yhdyntäkipuun. Tällöin on tärkeää löytää keinoja tilanteen ratkaisemiseen sekä muita tapoja toteuttaa seksuaalisuutta kuin penetraatio. Yhdyntäkipu on voinut alkaa lantionpohjan ylijännityksen seuraksena tai toisin päin.

Ulkosynnyttimien alueella esiintyvä kipu voi olla polttelua, pistelyä, arkuutta, kuivuutta tai kutinaa. Kipu voi olla hyvin paikallista tai tuntua laaja-alaisesti muuallakin kehossa. Pitkittynyt tai usein toistuva kipu muuttaa usein hengitystä, jonka seurauksena rentouden tunnetta voi olla haastava saavuttaa. Yhdyntäkipua taas voi esiintyä emättimen aukolla tai sisäpuolella ja se voi tuntua joko yhdynnän alussa, keskivaiheilla tai jälkikäteen.

Lantionpohjan traumat

Varsinkin terveydenhuoltoalalla työskentelevien ammattilaisten on syytä pitää mielessä lantionpohjan alueen mahdolliset traumat tutkimusmenetelmää valittaessa. Lantionpohjan kivun taustalla voi joskus olla traumaattisia kokemuksia tai kaltoinkohtelua. Ammattilaisen tehtävä on kertoa millaisia tutkimusmenetelmiä meillä on käytössä tilanteen arvioimiseen ja usein voi olla niin, että ensimmäisellä vastaanottokäynnillä näistä menetelmistä annetaan asiakkaalle vain tietoa. Asiakkaalla on aina oikeus kieltäytyä lantionpohjan sisätutkimuksesta fysioterapeutin vastaanotolla.

Lantionpohjan kipuasiakkaan hoitopolku

Kroonisella lantionpohajn kivulla (chronic pelvic pain, CPP) tarkoitetaan yli kuuden kuukauden ajan navan alapuolella sijainnutta kipua. Kroonistuneen kivun hoidossa on otettava aina huomioon kokonaisuus ja hyödynnettävä moniammatillista osaamista.

Gynekologin on syytä poissulkea mm.tulehdukset, hormonitoiminnan häiriöt (esim. PCOS) sekä mahdolliset seksitaudit (sukupuolitaudit).

Seksuaalineuvonta ja -terapia palveluiden rooli on merkittävä traumaperäisen kivun hoidossa ja niitä voidaan käyttää apuna, kun käsitellään sosiaalisten suhteiden ja ympäristötekijöiden osuutta kivun ylläpidossa.

Lantionpohjan fysioterapeutti voi auttaa asiakasta lantionpohjan lihasten toiminnan häiriöissä esimerkiksi lihasten rentouden opettelussa, kivun syiden tunnistamisessa ja sitä kautta kivun ymmärtämisessä ja hallitsemisessa. Lantionpohjan fysioterapiavastaanotolla voidaan hyödyntää myös laiteavusteista hoitomuotoa eli sähköä joko ylijännityksen purkamiseen tai kivunlievitykseen lantionpohjan alueella. Kipuasiakkaan kohtaamisessa on oleellista ymmärtää kivun takana olevat moninaiset syyt ja olla vähättelemättä yksilön kokemaa kiputuntemusta.

Terhi Antikainen – Lantionpohjan fysioterapeutti, seksuaalineuvoja

Lähteet:

Seksuaalilääketiede; P. Brusila, K. Kero, J.Piha, M. Räsänen. Duodecim 2020.

Lantionpohjan fysioterapia; J. Heiskanen, V. Jernfors, A. Parantainen. VK-Kustannus 2020.

Seksuaaliset muutokset raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

9.9.202417.1.2023 kirjoittaja suhkmama

Seksuaalisuus on osa meistä jokaista ja se muuttuu elämän aikana, mutta miten valmistautua muutoksiin omassa seksuaalisuudessa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen? Naisen elämässä suuria muutoksen hetkiä ovat murrosikä ja kuukautisten alkaminen, raskaus ja äidiksi tuleminen sekä vaihdevuodet. Jokaiseen näistä hetkistä yhdistyy voimakkaasti hormonaaliset muutokset kehossa, jotka osaltaan vaikuttavat seksuaalisuuteemme. Seksuaalisuus on jotain mitä olemme ja seksi on jotain mitä teemme.

SUHK Maman fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Terhi tarkasteli seksuaalineuvoja opintojen lopputyössään raskauden aikaisia ja synnytyksen jälkeisiä muutoksia naisen seksuaalisuudessa sekä henkisten että fyysisten tekijöiden kautta (2022). Haastattelututkimuksen kautta kerättiin 27 anonyymia vastastausta aiheeseen liittyviin kysymyksiin jo tämän elämänvaiheen kokeneilta naisilta. Terhi syventyi aiheeseen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeuttina, tulevana seksuaalineuvojana sekä kolmen lapsen äitinä. Hän toivoi työnsä avulla saamaan mahdollisuuden nostaa aihetta näkyvämmäksi terveydenhuollon vastaanottotyössä sekä muistuttaa puheeksi ottamisen tärkeydestä myös seksuaalisuuden osalta. Lisäksi toiveena oli työn avulla auttaa pohtimaan seksuaalisuutta myös sellaisina hetkinä, kun oma minuus kokee isoja muutoksia tai unohdamme omat tarpeemme kaiken kiireen keskellä.

Raskaus on osalle naisista elämän parhaimpia hetkiä ja toisille niitä synkimpiä ja raskaimpia aikoja. Jokainen raskaus on erilainen, mutta fyysiset muutokset kehossa tapahtuvat väistämättä kaikille. Myös jokainen synnytys on erilainen ja sen seurauksena osa kokee valtavaa voimaantumisen tunnetta, osa taas suurta pettymystä omaan kehoon. Synnytystapa vaikuttaa siihen, miten synnytyksestä on mahdollista palautua. Toisille synnytys aiheuttaa arpia tai repeämiä, joiden paraneminen kestää hieman kauemmin, toisilla taas toipuminen on nopeaa. On selvää, että synnytyksen jälkeen keho tulee aina olemaan synnyttäneen naisen keho. Meillä on kuitenkin olemassa paljon tapoja vahvistaa omaa kehonkuvaa positiivisella tavalla ja tätä kautta edesauttaa äidin omaa jaksamista pikkulapsi arjessa.

Fyysiset muutokset kehossa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Raskausaikana naisen keho muuttuu nopeassa ajassa paljon. Tulevan äidin paino nousee sikiön, kohdun ja istukan kasvaessa yhdeksän kuukauden aikana, joka muuttaa kehon painopistettä. Myös aivot joutuvat opettelemaan kehon ääriviivat uudelleen. Synnytyksen jälkeen keskivartalon ja lantionpohjan alue palautuu jokaisella omaan tahtiin, mutta aivoihin saattaa jäädä raskauden aikainen muistijärki omasta kehosta. Peiliin katsoessa oma keho saattaa tuntua vieraalta tai ”vääränlaiselta” olipa se fyysisesti minkä näköinen tahansa.

Synnytystapoja ovat alatiesynnytys tai sektio. Alatiesynnytyksessä voidaan tarvittaessa käyttää avustusta, joka vaikuttaa omalta osaltaan toipumiseen synnytyksestä, omaan kehonkuvaan sekä seksuaalisuuteen. Alatiesynnytyksessä emätin venyy jopa 340%, mutta useimmiten palautuu tästä venytyksestä hyvin. Episiotomia leikkaus emättimen alueella tai keisarinleikkaus alavatsan alueella aiheuttavat arpia, joista toipuminen kestää hieman pidempään. Arvista saattaa jäädä leikatun alueen tunnottomuutta tai muutoksia oman kehon hahmotukseen. Mahdollisista hermovaurioista toipumiseen voi mennä aikaa noin vuosi.

”Ainakin ensimmäiset 15kk halu on loistanut poissaolollaan (imetän vielä), todella kauan alapää tuntui täysin tunnottomalta, onneksi tunto palasi vajaan vuoden synnytyksen jälkeen mutta ei se oikeastaan haluun vaikuttanut. Todella rankkaa kun se, ainakin meillä, vaikuttaa vaan parisuhteen synnyttävään osapuoleen.”

Munasarjojen estrogeenineritys on vähäistä vaihdevuosissa, synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana. Estrogeenin puutteesta johtuva limakalvojen kuivuus aiheuttaa kiihottumisongelmia ja yhdyntäkipuja. (L.Väisälä; Seksuaalilääketiede)

Psyykkiset muutokset raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Haluttomuus on yleisin naisilla esiintyvä seksuaalisuuteen liittyvä ongelma. Nykykäsityksen mukaan haluttomuushäiriö johtuu siitä, että sammuttavia tekijöitä on liikaa ja sytyttäviä tekijöitä liian vähän tai ne ovat epätasapainossa. Seksuaalinen halu on hyvin monimutkainen kudelma, johon vaikuttavat psyykkiset, emotionaaliset, biologiset ja hormonaaliset tekijät. (L.Väisälä; Seksuaalilääketiede).

”Yllätyin kuinka väsynyt voin olla ja miten paljon kaipaan jatkuvasti omaa tilaa ja aikaa. Torjun kumppanin herkästi vain siitä syystä, että joku on ollut jo taukoamatta iholla. Kaipaan tunnetta, että joku ei ”roiku” tai tarvitse koko ajan.”

”Seksi ei kiinnostanut juuri lainkaan, koska olin niin väsynyt ja “likainen” ja ahdistunut peikko. Miehen kosketus tuntui enemmänkin kuristavalta kuin lempeältä. Tämä oli omassa päässäni, ja liittyi yksinkertaisesti siihen, että lapsi oli jo koko ajan kiinni minussa enkä saanut olla rauhassa, kun sitten mieskin hiplaili ja kosketteli aina kun ehti.”

Muutokset raskausaikana ja synnytyksen jälkeen.

Osa vastaajista koki oman kehonkuvan jääneen negatiiviseksi raskauskilojen myötä ja oma keho koettiin epäseksikkäänä, joka vähensi seksuaalista halukkuutta.

Yksi vastaajista nosti esiin hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksen haluttomuuden tunteeseen synnytyksen jälkeen. Muuten kehon tuottamat omat hormonit nähtiin positiivisesti hyvänolon tunnetta lisäävänä.

”Halut kasvoivat odotusaikana! Vauvaa kantava keho tuntui ihanalta ihmeeltä. Läheisyyden ja seksin tuoma oksitosiini taisi olla se olotila mihin keho ja mieli halusivat hakeutua.”

Seksuaalielämän laatu raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Muutoksia omassa seksuaalisuudessa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen positiivisempaan suuntaan koki kymmenen vastaajaa ja muutoksia negatiiviseen suuntaan tai ei yllättyneitä olivat 13 vastaajista.

Osa koki raskauden ja synnytyksen muuttaneen omaa minäkuvaa, joka ei tullutkaan enää puolison puolelta kohdatuksi tarpeellisella tavalla.

”Halut omaa kumppania kohtaan vähenivät, siihen liittyi se etten kokenut tulevani kohdatuksi niissä elämän tarpeissa joita siinä kohtaa koin. Kumppani oli jäänyt vanhaan minään eikä osannut mukautua uuteen elämäntilanteeseen. Aloin kokea haluja henkilöitä kohtaan jotka näkivät mitä tarvitsin.”

Synnytyksen jälkeen muutoksia koettiin mm. yhdyntäasennoissa ja niiden suhteen muuttunut keho vaikutti asentojen mielekkyyteen. Suurin osa yllättyi miten paljon väsymys vaikutti haluihin ja niiden vähenemiseen. Seksiä harrastettiin pikkulapsiarjessa määrällisesti vähemmän ja sille ei myöskään koettu löytyvän tarpeeksi aikaa. Osa vastaajista kuvaili keskittyvänsä ensisijaisesti vauvaan ja omat halut ja tarpeet sivuutettiin herkimmin.

Seksuaalielämä koettiin raskauden ja synnytyksen jälkeen hyväksi niissä parisuhteissa, joissa seksistä pystyttiin puhumaan ja oli kokemus, että kumppani ei painosta ja ymmärtää tilanteen. Oli myös tilanteita, joissa oma seksuaalisuus oli selvästi muuttunut, mutta muutosten puheeksi ottaminen puolison kanssa pelotti, jolloin tuntui helpommalta tyytyä tilanteeseen.

Seksuaalinen halukkuus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Kyselyyn vastanneista 12 oli kokenut seksuaalisen halukkuuden vähentyneen tai loppuneen kokonaan raskausaikana ja 14 vastaajista koki lisääntynyttä halukkuutta tai seksuaalisen halun säilyneen samalla tasolla kuin ennen raskautta.

”Raskausaika ei ole ollut itselleni koskaan nautinnollista. Koin kehoani kohtaan inhoa ja lähes kaikki seksuaaliset halut kaikkosivat, ensin alkuraskauden pahoinvoinnin vuoksi ja loppuraskaudessa keho tuntui täysin jonkun muun vartalolta. Seksiä oli harvoin, mutta en muista nauttineena siitä juurikaan itse.”

”Raskausaikana halut ovat nousseet moninkertaisesti. Etenkin rv 20-30 välillä, mutta muutenkin. Joka raskaudessa, mutta erityisesti kahdessa viimeisessä.”

Muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa taas synnytyksen jälkeen vastaajista ainoastaan seitsemän koki muuttuneen positiivisemmaksi ja 20 koki muutoksia negatiiseen suuntaan. Suurin yksittäinen halukkuuden vähenemiseen vaikuttanut tekijä oli vastausten perusteella väsymys. Kyselyyn vastanneista yli puolet oli heitä, joiden esikoisen syntymästä oli aikaa alle 6-vuotta ja 37 % vastanneista kertoi ensimmäisestä synnytyksestä kuluneen yli 6-vuotta.

”Nautinnon kokemus, orgasmiherkkyys parani huomattavasti.”

”Yllättäen puolison halukkuus ei palannut, puolisen vuotta kului ennen kuin asia alkoi hiljalleen korjaantua.”

Kommunikaatio parisuhteessa pikkulapsiaikana

Suurten elämänmuutosten aikana kommunikoinnin tärkeys nousee merkitsevään rooliin parisuhteessa. Vaikka seksi hetkellisesti vähenisi, voi läheisyys säilyä mikäli yhteys ja kommunikointi kumppanin kanssa onnistuvat. Vastaajilta kysyttiin kuinka hyvin he kokivat pystyneensä kommunikoimaan kumppanin kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Vastaajista kymmenen koki pystyneensä kommunikoimaan hyvin ja 17 koki haasteita kommunikoinnissa.

”Suhteellisen hyvin mutta kuitenkin pelottaa että loukkaisin jos kertoisin miten oikeasti tunnen.”

”Miehelleni on hankalampi puhua näistä asioista. Hänellä jaksaminen vaikuttaa lipidoon. Vähemmän puhutaan miehistä ja heidän seksuaalimuutoksista näissä asioissa.”

Seksuaalineuvojalla/terapeutilla oli vastanneista yksin tai yhdessä käynyt vain neljä. Vastaajista 23 ei ollut käynyt keskustelemassa seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä kolmannen osapuolen luona.

”En ole. Ei ole itse asiassa koskaan käynyt mielessä, kun ei ole sellaisia ongelmia, jotka toisi ulkoisen avun mieleen. Tai sellaisia, jotka itse kokisi ongelmiksi, joita ei saa itse ratkottua. Tämä kysymys herättikin mielenkiinnon; voisiko seksuaalineuvonnasta hyötyä myös vaikka ei olisi isoja ongelmia? Jos, miten? :)”

LOPUKSI

Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika aiheuttivat muutoksia seksuaalisuudessa suurimmalla osalla vastaajista. Raskausaikana osalla vastaajista oma seksuaalinen halukkuus saattoi nousta hurjasti ja taas synnytyksen jälkeen romahtaa lähes nolliin. Muutoksiin osattiin varautua huonosti. Vastausten perusteella jäi sellainen vaikutelma, että kehossa ja mielessä tapahtuvat muutokset saattoivat aiheuttaa haluttomuutta jotka helposti ”jäivät päälle”. Seksuaalinen haluttomuus näkyi vastauksissa, mutta ei pelkästään synnyttäneillä äideillä, vaan useassa vastauksessa näkyi että muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa esiintyy myös miespuolisilla kumppaneilla. Haluttomuuteen tyydyttiin helposti ja sen ajateltiin johtuvan väsymyksestä ja kuormittavasta elämäntilanteesta. Kommunikointi kumppanin kanssa nousi tärkeään rooliin erityisesti niissä vastauksissa, joissa parisuhde koettiin edelleen toimivaksi. Usealle vastaajista ei ollut tullut mieleen, että seksuaalineuvonnasta tai –terapiasta voisi olla apua muutosten keskellä.

Raskaana olevaa äitiä voisi mielestäni tukea seksuaalisuuden toteuttamisessa antamalla tietoa siitä, ettei seksi ole vaaraksi vauvalle. Seksin näkeminen laajasti muutenkin kuin penetraationa saattaisi lisätä parisuhteen läheisyyttä ja nautintoa silloinkin kun vaikkapa synnytyksestä on kulunut aikaa vain vähän tai emättimen ja lantion alueella on arpikudosta, joka estää yhdynnät. Erilaisten seksuaalisten tarpeiden muutokset ja niistä kommunikointi kumppanin/kumppaneiden kanssa auttaisi varmasti perheellisiä kohti nautinnollisempaa seksuaalielämää. Vastauksista jäi tunne, että ulkopuolisen kolmannen osapuolen tuki keskustelussa saattaisi madaltaa kynnystä tuoda omia haluja ja tarpeita esille kumppanille.

Haluttomuus tai halujen eriparisuus on yleinen syy hakeutua seksuaalineuvojan tai – terapeutin vastaanotolle. Tieto erilaisten kiihottumiseen liittyvien fysiologisten tai psyykkisen häiriöiden taustalla voisi auttaa ymmärtämään haluttomuuden taustalla olevia syitä.

Raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kohtaamiseen terveydenhuollossa tulisi kuulua seksuaalisuuteen liittyvien aiheiden puheeksi ottaminen. Seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaaliterveyden kannalta on merkittävä ongelma, että suuri osa naisista ei saa rakastelusta läheskään yhtä paljon nautintoa kuin miehet. Äidin seksuaalisen halukkuuden vähyyteen sekä kiihottumishäiriöiden hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota pikkulapsi aikana, jotta seksuaalisen nautinnon puute ei jää päälle liian suuren psyykkisen kokonaiskuormituksen tai fyysisten oireiden vuoksi. Lapsiperheitä ja vanhempien jaksamista tulisi tukea paremmin, jotta seksuaaliset halut ja tarpeet voitaisiin valjastaa arjen voimavaraksi kuormittavassakin elämäntilanteessa. Seksuaalineuvonta ja –terapia palvelut tulisi tehdä näkyvämmäksi osaksi hoitoketjua raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, jotta saavutettaisiin parempi kommunikaatio kumppanin/kumppaneiden kanssa ja tätä kautta parempi seksuaalielämä.

Terhi Antikainen, Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti (AMK), Seksuaalineuvoja

SUHK Mamalla sinua auttavat seksuaalineuvojat Sara Seppäläinen ja Virve Tavia Kampin toimipisteessä sekä Terhi Antikainen Niittykummun toimipisteessä. Varaa aika seksuaalineuvontaan.

LÄHTEET

Raskaus, synnytys ja seksuaaliset muutokset –kysely. T. Antikainen; Avoin teemahaastattelu Google Forms alustalla ajalla 31.8.-11.9.2022.

Seksuaalilääketiede; P. Brusila, K. Kero, J.Piha, M. Räsänen. Duodecim 2020.

Lantionpohjan fysioterapia; J. Heiskanen, V. Jernfors, A. Parantainen. VK-Kustannus 2020.

Pitkittynyt kipu ja hermoston säätely osana naisten fysioterapiaa –koulutus; Fysioterapeutti Sini Nupponen. SUHK Mama 17.9.2022.

Synnytysvauriot ja niiden vaikutus lantionpohjan toimintaan –luento; Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kia Lampi. Suomen äitiysfysioterapeutit ry 3.10.2022.

”Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus?” Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa; Minna Reinholm. Perheverkko väestöliitto 1999.

Tutkimus sektioarven vaikutuksesta seksin aloittamiseen synnytyksen jälkeen; https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1471-0528.17262.