Vanhemmat saattavat aristella seksielämän uudelleen aloittamista synnytyksen jälkeen. Yhdynnät aloitetaan keskimäärin 6-8 viikkoa synnytyksestä ja 78-90 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Imukuppisynnytys, episiotomia ja välilihan repeämät viivästyttävät ensimmäistä yhdyntää.
Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeisistä yhdyntäkivuista kärsii 20-58 prosenttia naisista ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä. Jopa 86 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kivuliaana. Pääosin yhdyntäkivut vähenevät, kun synnytyksestä kuluu enemmän aikaa.
Yleisimpiä syitä synnytyksen jälkeisiin yhdyntäkipuihin ovat kuivat limakalvot ja synnytysrepeämä- tai episiotomia-arvet. Hormonitoiminnan muutokset ohentavat ja kuivattavat emättimen alueen limakalvoja ja tekevät niistä herkemmät niin hankaukselle kuin tulehduksille. Limakalvoja kannattaa hoitaa – monesta muustakin syystä kuin mahdollisia yhdyntäkipuja ehkäistäkseen.
Haavan parannuttua tilalle muodostuu kiinnikkeistä arpea, joka häiritsee kudoksen normaalia joustavuutta ja liikettä. Hoitamaton arpi voi aiheuttaa kiristystä, nipistyksen tunnetta tai pistävää kipua. Emättimen ja välilihan alueen arvet eivät arjessa itsestään saa hoitavaa liikettä ja venytystä, ja monesti ensimmäinen yhdyntäkokeilu onkin ensimmäinen venytys repeämä- tai episiotomia-arvelle.
Lantionpohjan ylijännitystilat aiheuttavat yhdyntäkipuja niin synnyttäneillä kuin synnyttämättömilläkin naisilla. Synnytyksen jälkeen esimerkiksi virtsankarkailusta johtuva jatkuva jännittäminen tai liiallinen tai vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu voivat aiheuttaa ylijännitystä lantionpohjaan. Laadukas harjoittelu, erilaiset rentoutuskeinot ja esimerkiksi manuaalinen käsittely huoltavat ylijännittynyttä lantionpohjaa.
Yhdyntäkipujen taustalla ei aina välttämättä ole vain fyysisiä tekijöitä. Myös synnytyskokemus, pelot ja oman kehonkuvan muutokset voivat vaikuttaa yhdyntäkipuihin ja niiden kokemiseen synnytyksen jälkeen. On tärkeää käydä läpi, sanoittaa, keskustella ja tarvittaessa hakea ammattiapua mieltä painaviin asioihin. Ennen kaikkea seksin ja yhdyntöjen pariin tulisi pystyä palaamaan luottavaisin mielin.
Kuinka valmistautua ensimmäisiin yhdyntöihin?
1. Ole rohkea. Tutustu ensin itse itseesi uudessa tilanteessa. Miltä alapääsi näyttää, miltä se tuntuu, miltä kosketus tuntuu? Katso peilillä, kosketa ensin omin sormin.
2. Kommunikoi! Kerro huolenaiheistasi ja hormonitoiminnan vaikutuksista myös kumppanille. Muista, että myös kumppaniasi saattaa jännittää. Älkää epäröikö hakea apua esimerkiksi seksuaaliterapeutin vastaanotolta, mikäli se tuntuu tarpeelliselta tilanteessanne.
3. Huolehdi limakalvoistasi. Esimerkiksi apteekkien intiimiosastoilla on useita sopivia tuotteita limakalvon hoitoon.
4. Hoida mahdollisia arpia. Kosketa, venytä, hiero. Tai anna kumppanin hoitaa.
5. Etene omaan tahtiisi. Muista, että seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä.
6. Käytä liukuvoidetta, reippaasti!
7. Aloita asennoista, joissa voit itse säädellä tahtia, penetraatiosyvyyttä ja -kulmaa. Kokeilkaa useampaa – asennolla voi olla yllättävän suuri merkitys tuntemuksiisi.
Ethän epäröi keskustella synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ja yhdyntöihin liittyvistä asioista äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, mikäli ne mieltäsi painavat. Meille on lupa puhua aiheesta, ja aina siitä myös kysymme.
Äitiysfysioterapiassa käydään läpi viimeistään synnytyksen jälkeen limakalvojen hoitoa, arpien käsittelyä ja lantionpohjan laadukasta harjoittelua ja lantionpohjan rentoutusta asiakkaan tarpeiden mukaan.
Virve Tavia
Äitiys- ja lantionpohjanfysioterapeutti
SUHK Mama Kamppi, Käpylä ja Espoonlahti
@virvetavia
virve.tavia(at)suhk.fi