Seksuaalisuus on osa meistä jokaista ja se muuttuu elämän aikana, mutta miten valmistautua muutoksiin omassa seksuaalisuudessa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen? Naisen elämässä suuria muutoksen hetkiä ovat murrosikä ja kuukautisten alkaminen, raskaus ja äidiksi tuleminen sekä vaihdevuodet. Jokaiseen näistä hetkistä yhdistyy voimakkaasti hormonaaliset muutokset kehossa, jotka osaltaan vaikuttavat seksuaalisuuteemme. Seksuaalisuus on jotain mitä olemme ja seksi on jotain mitä teemme.
SUHK Maman fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Terhi tarkasteli seksuaalineuvoja opintojen lopputyössään raskauden aikaisia ja synnytyksen jälkeisiä muutoksia naisen seksuaalisuudessa sekä henkisten että fyysisten tekijöiden kautta (2022). Haastattelututkimuksen kautta kerättiin 27 anonyymia vastastausta aiheeseen liittyviin kysymyksiin jo tämän elämänvaiheen kokeneilta naisilta. Terhi syventyi aiheeseen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeuttina, tulevana seksuaalineuvojana sekä kolmen lapsen äitinä. Hän toivoi työnsä avulla saamaan mahdollisuuden nostaa aihetta näkyvämmäksi terveydenhuollon vastaanottotyössä sekä muistuttaa puheeksi ottamisen tärkeydestä myös seksuaalisuuden osalta. Lisäksi toiveena oli työn avulla auttaa pohtimaan seksuaalisuutta myös sellaisina hetkinä, kun oma minuus kokee isoja muutoksia tai unohdamme omat tarpeemme kaiken kiireen keskellä.
Raskaus on osalle naisista elämän parhaimpia hetkiä ja toisille niitä synkimpiä ja raskaimpia aikoja. Jokainen raskaus on erilainen, mutta fyysiset muutokset kehossa tapahtuvat väistämättä kaikille. Myös jokainen synnytys on erilainen ja sen seurauksena osa kokee valtavaa voimaantumisen tunnetta, osa taas suurta pettymystä omaan kehoon. Synnytystapa vaikuttaa siihen, miten synnytyksestä on mahdollista palautua. Toisille synnytys aiheuttaa arpia tai repeämiä, joiden paraneminen kestää hieman kauemmin, toisilla taas toipuminen on nopeaa. On selvää, että synnytyksen jälkeen keho tulee aina olemaan synnyttäneen naisen keho. Meillä on kuitenkin olemassa paljon tapoja vahvistaa omaa kehonkuvaa positiivisella tavalla ja tätä kautta edesauttaa äidin omaa jaksamista pikkulapsi arjessa.
Fyysiset muutokset kehossa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Raskausaikana naisen keho muuttuu nopeassa ajassa paljon. Tulevan äidin paino nousee sikiön, kohdun ja istukan kasvaessa yhdeksän kuukauden aikana, joka muuttaa kehon painopistettä. Myös aivot joutuvat opettelemaan kehon ääriviivat uudelleen. Synnytyksen jälkeen keskivartalon ja lantionpohjan alue palautuu jokaisella omaan tahtiin, mutta aivoihin saattaa jäädä raskauden aikainen muistijärki omasta kehosta. Peiliin katsoessa oma keho saattaa tuntua vieraalta tai ”vääränlaiselta” olipa se fyysisesti minkä näköinen tahansa.
Synnytystapoja ovat alatiesynnytys tai sektio. Alatiesynnytyksessä voidaan tarvittaessa käyttää avustusta, joka vaikuttaa omalta osaltaan toipumiseen synnytyksestä, omaan kehonkuvaan sekä seksuaalisuuteen. Alatiesynnytyksessä emätin venyy jopa 340%, mutta useimmiten palautuu tästä venytyksestä hyvin. Episiotomia leikkaus emättimen alueella tai keisarinleikkaus alavatsan alueella aiheuttavat arpia, joista toipuminen kestää hieman pidempään. Arvista saattaa jäädä leikatun alueen tunnottomuutta tai muutoksia oman kehon hahmotukseen. Mahdollisista hermovaurioista toipumiseen voi mennä aikaa noin vuosi.
”Ainakin ensimmäiset 15kk halu on loistanut poissaolollaan (imetän vielä), todella kauan alapää tuntui täysin tunnottomalta, onneksi tunto palasi vajaan vuoden synnytyksen jälkeen mutta ei se oikeastaan haluun vaikuttanut. Todella rankkaa kun se, ainakin meillä, vaikuttaa vaan parisuhteen synnyttävään osapuoleen.”
Munasarjojen estrogeenineritys on vähäistä vaihdevuosissa, synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana. Estrogeenin puutteesta johtuva limakalvojen kuivuus aiheuttaa kiihottumisongelmia ja yhdyntäkipuja. (L.Väisälä; Seksuaalilääketiede)
Psyykkiset muutokset raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Haluttomuus on yleisin naisilla esiintyvä seksuaalisuuteen liittyvä ongelma. Nykykäsityksen mukaan haluttomuushäiriö johtuu siitä, että sammuttavia tekijöitä on liikaa ja sytyttäviä tekijöitä liian vähän tai ne ovat epätasapainossa. Seksuaalinen halu on hyvin monimutkainen kudelma, johon vaikuttavat psyykkiset, emotionaaliset, biologiset ja hormonaaliset tekijät. (L.Väisälä; Seksuaalilääketiede).
”Yllätyin kuinka väsynyt voin olla ja miten paljon kaipaan jatkuvasti omaa tilaa ja aikaa. Torjun kumppanin herkästi vain siitä syystä, että joku on ollut jo taukoamatta iholla. Kaipaan tunnetta, että joku ei ”roiku” tai tarvitse koko ajan.”
”Seksi ei kiinnostanut juuri lainkaan, koska olin niin väsynyt ja “likainen” ja ahdistunut peikko. Miehen kosketus tuntui enemmänkin kuristavalta kuin lempeältä. Tämä oli omassa päässäni, ja liittyi yksinkertaisesti siihen, että lapsi oli jo koko ajan kiinni minussa enkä saanut olla rauhassa, kun sitten mieskin hiplaili ja kosketteli aina kun ehti.”
Osa vastaajista koki oman kehonkuvan jääneen negatiiviseksi raskauskilojen myötä ja oma keho koettiin epäseksikkäänä, joka vähensi seksuaalista halukkuutta.
Yksi vastaajista nosti esiin hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksen haluttomuuden tunteeseen synnytyksen jälkeen. Muuten kehon tuottamat omat hormonit nähtiin positiivisesti hyvänolon tunnetta lisäävänä.
”Halut kasvoivat odotusaikana! Vauvaa kantava keho tuntui ihanalta ihmeeltä. Läheisyyden ja seksin tuoma oksitosiini taisi olla se olotila mihin keho ja mieli halusivat hakeutua.”
Seksuaalielämän laatu raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Muutoksia omassa seksuaalisuudessa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen positiivisempaan suuntaan koki kymmenen vastaajaa ja muutoksia negatiiviseen suuntaan tai ei yllättyneitä olivat 13 vastaajista.
Osa koki raskauden ja synnytyksen muuttaneen omaa minäkuvaa, joka ei tullutkaan enää puolison puolelta kohdatuksi tarpeellisella tavalla.
”Halut omaa kumppania kohtaan vähenivät, siihen liittyi se etten kokenut tulevani kohdatuksi niissä elämän tarpeissa joita siinä kohtaa koin. Kumppani oli jäänyt vanhaan minään eikä osannut mukautua uuteen elämäntilanteeseen. Aloin kokea haluja henkilöitä kohtaan jotka näkivät mitä tarvitsin.”
Synnytyksen jälkeen muutoksia koettiin mm. yhdyntäasennoissa ja niiden suhteen muuttunut keho vaikutti asentojen mielekkyyteen. Suurin osa yllättyi miten paljon väsymys vaikutti haluihin ja niiden vähenemiseen. Seksiä harrastettiin pikkulapsiarjessa määrällisesti vähemmän ja sille ei myöskään koettu löytyvän tarpeeksi aikaa. Osa vastaajista kuvaili keskittyvänsä ensisijaisesti vauvaan ja omat halut ja tarpeet sivuutettiin herkimmin.
Seksuaalielämä koettiin raskauden ja synnytyksen jälkeen hyväksi niissä parisuhteissa, joissa seksistä pystyttiin puhumaan ja oli kokemus, että kumppani ei painosta ja ymmärtää tilanteen. Oli myös tilanteita, joissa oma seksuaalisuus oli selvästi muuttunut, mutta muutosten puheeksi ottaminen puolison kanssa pelotti, jolloin tuntui helpommalta tyytyä tilanteeseen.
Seksuaalinen halukkuus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Kyselyyn vastanneista 12 oli kokenut seksuaalisen halukkuuden vähentyneen tai loppuneen kokonaan raskausaikana ja 14 vastaajista koki lisääntynyttä halukkuutta tai seksuaalisen halun säilyneen samalla tasolla kuin ennen raskautta.
”Raskausaika ei ole ollut itselleni koskaan nautinnollista. Koin kehoani kohtaan inhoa ja lähes kaikki seksuaaliset halut kaikkosivat, ensin alkuraskauden pahoinvoinnin vuoksi ja loppuraskaudessa keho tuntui täysin jonkun muun vartalolta. Seksiä oli harvoin, mutta en muista nauttineena siitä juurikaan itse.”
”Raskausaikana halut ovat nousseet moninkertaisesti. Etenkin rv 20-30 välillä, mutta muutenkin. Joka raskaudessa, mutta erityisesti kahdessa viimeisessä.”
Muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa taas synnytyksen jälkeen vastaajista ainoastaan seitsemän koki muuttuneen positiivisemmaksi ja 20 koki muutoksia negatiiseen suuntaan. Suurin yksittäinen halukkuuden vähenemiseen vaikuttanut tekijä oli vastausten perusteella väsymys. Kyselyyn vastanneista yli puolet oli heitä, joiden esikoisen syntymästä oli aikaa alle 6-vuotta ja 37 % vastanneista kertoi ensimmäisestä synnytyksestä kuluneen yli 6-vuotta.
”Nautinnon kokemus, orgasmiherkkyys parani huomattavasti.”
”Yllättäen puolison halukkuus ei palannut, puolisen vuotta kului ennen kuin asia alkoi hiljalleen korjaantua.”
Kommunikaatio parisuhteessa pikkulapsiaikana
Suurten elämänmuutosten aikana kommunikoinnin tärkeys nousee merkitsevään rooliin parisuhteessa. Vaikka seksi hetkellisesti vähenisi, voi läheisyys säilyä mikäli yhteys ja kommunikointi kumppanin kanssa onnistuvat. Vastaajilta kysyttiin kuinka hyvin he kokivat pystyneensä kommunikoimaan kumppanin kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Vastaajista kymmenen koki pystyneensä kommunikoimaan hyvin ja 17 koki haasteita kommunikoinnissa.
”Suhteellisen hyvin mutta kuitenkin pelottaa että loukkaisin jos kertoisin miten oikeasti tunnen.”
”Miehelleni on hankalampi puhua näistä asioista. Hänellä jaksaminen vaikuttaa lipidoon. Vähemmän puhutaan miehistä ja heidän seksuaalimuutoksista näissä asioissa.”
Seksuaalineuvojalla/terapeutilla oli vastanneista yksin tai yhdessä käynyt vain neljä. Vastaajista 23 ei ollut käynyt keskustelemassa seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä kolmannen osapuolen luona.
”En ole. Ei ole itse asiassa koskaan käynyt mielessä, kun ei ole sellaisia ongelmia, jotka toisi ulkoisen avun mieleen. Tai sellaisia, jotka itse kokisi ongelmiksi, joita ei saa itse ratkottua. Tämä kysymys herättikin mielenkiinnon; voisiko seksuaalineuvonnasta hyötyä myös vaikka ei olisi isoja ongelmia? Jos, miten? :)”
LOPUKSI
Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika aiheuttivat muutoksia seksuaalisuudessa suurimmalla osalla vastaajista. Raskausaikana osalla vastaajista oma seksuaalinen halukkuus saattoi nousta hurjasti ja taas synnytyksen jälkeen romahtaa lähes nolliin. Muutoksiin osattiin varautua huonosti. Vastausten perusteella jäi sellainen vaikutelma, että kehossa ja mielessä tapahtuvat muutokset saattoivat aiheuttaa haluttomuutta jotka helposti ”jäivät päälle”. Seksuaalinen haluttomuus näkyi vastauksissa, mutta ei pelkästään synnyttäneillä äideillä, vaan useassa vastauksessa näkyi että muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa esiintyy myös miespuolisilla kumppaneilla. Haluttomuuteen tyydyttiin helposti ja sen ajateltiin johtuvan väsymyksestä ja kuormittavasta elämäntilanteesta. Kommunikointi kumppanin kanssa nousi tärkeään rooliin erityisesti niissä vastauksissa, joissa parisuhde koettiin edelleen toimivaksi. Usealle vastaajista ei ollut tullut mieleen, että seksuaalineuvonnasta tai –terapiasta voisi olla apua muutosten keskellä.
Raskaana olevaa äitiä voisi mielestäni tukea seksuaalisuuden toteuttamisessa antamalla tietoa siitä, ettei seksi ole vaaraksi vauvalle. Seksin näkeminen laajasti muutenkin kuin penetraationa saattaisi lisätä parisuhteen läheisyyttä ja nautintoa silloinkin kun vaikkapa synnytyksestä on kulunut aikaa vain vähän tai emättimen ja lantion alueella on arpikudosta, joka estää yhdynnät. Erilaisten seksuaalisten tarpeiden muutokset ja niistä kommunikointi kumppanin/kumppaneiden kanssa auttaisi varmasti perheellisiä kohti nautinnollisempaa seksuaalielämää. Vastauksista jäi tunne, että ulkopuolisen kolmannen osapuolen tuki keskustelussa saattaisi madaltaa kynnystä tuoda omia haluja ja tarpeita esille kumppanille.
Haluttomuus tai halujen eriparisuus on yleinen syy hakeutua seksuaalineuvojan tai – terapeutin vastaanotolle. Tieto erilaisten kiihottumiseen liittyvien fysiologisten tai psyykkisen häiriöiden taustalla voisi auttaa ymmärtämään haluttomuuden taustalla olevia syitä.
Raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kohtaamiseen terveydenhuollossa tulisi kuulua seksuaalisuuteen liittyvien aiheiden puheeksi ottaminen. Seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaaliterveyden kannalta on merkittävä ongelma, että suuri osa naisista ei saa rakastelusta läheskään yhtä paljon nautintoa kuin miehet. Äidin seksuaalisen halukkuuden vähyyteen sekä kiihottumishäiriöiden hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota pikkulapsi aikana, jotta seksuaalisen nautinnon puute ei jää päälle liian suuren psyykkisen kokonaiskuormituksen tai fyysisten oireiden vuoksi. Lapsiperheitä ja vanhempien jaksamista tulisi tukea paremmin, jotta seksuaaliset halut ja tarpeet voitaisiin valjastaa arjen voimavaraksi kuormittavassakin elämäntilanteessa. Seksuaalineuvonta ja –terapia palvelut tulisi tehdä näkyvämmäksi osaksi hoitoketjua raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, jotta saavutettaisiin parempi kommunikaatio kumppanin/kumppaneiden kanssa ja tätä kautta parempi seksuaalielämä.
Terhi Antikainen, Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti (AMK), Seksuaalineuvoja
SUHK Mamalla sinua auttavat seksuaalineuvojat Sara Seppäläinen ja Virve Tavia Kampin toimipisteessä sekä Terhi Antikainen Niittykummun toimipisteessä. Varaa aika seksuaalineuvontaan.
LÄHTEET
Raskaus, synnytys ja seksuaaliset muutokset –kysely. T. Antikainen; Avoin teemahaastattelu Google Forms alustalla ajalla 31.8.-11.9.2022.
Seksuaalilääketiede; P. Brusila, K. Kero, J.Piha, M. Räsänen. Duodecim 2020.
Lantionpohjan fysioterapia; J. Heiskanen, V. Jernfors, A. Parantainen. VK-Kustannus 2020.
Pitkittynyt kipu ja hermoston säätely osana naisten fysioterapiaa –koulutus; Fysioterapeutti Sini Nupponen. SUHK Mama 17.9.2022.
Synnytysvauriot ja niiden vaikutus lantionpohjan toimintaan –luento; Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kia Lampi. Suomen äitiysfysioterapeutit ry 3.10.2022.
”Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus?” Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa; Minna Reinholm. Perheverkko väestöliitto 1999.
Tutkimus sektioarven vaikutuksesta seksin aloittamiseen synnytyksen jälkeen; https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1471-0528.17262.